Sanna Marinin hallitus säästi ja söi kakun. Metsänsuojelu.

Väitetään, ettei kakkua voi sekä säästää että syödä. Vanha tieto. Hallitus väittää onnistuneensa teossa. Mitä tarkoitan?

Metsien hakkuut.

Marinin hallituksen ns.punavihreät voimat ovat törsänneet rahaa, ottaneet lainaa ja taas törsänneet rahaa. Lainaa on otettu 40 miljardia aikana jolloin valtiolainojen korot ovat nousseet pystysuoraan ylös. Velkarahaa on lähetetty Italiaan, Espanjaan, Saksaan miljardi tolkulla. On ostettu F-35 hävittäjiä, nostettu Naton myötä sotabudjettia. Ukrainaa on avustettu miljardilla. Sairaanhoitajille operoitiin roima korotus palkkoihin. Voi siis todellakin väittää Marinin hallituksen syöneen kakun viimeistä murusta myöten.

Voiko kakun myös säästää?

Ei. Kun viimeinen murunen kakusta on työnnetty punattujen huulten väliin, kakkua ei ole. Se on kadonnut. Vai sittenkin on yhä olemassa?

Mitä kakun tilalle?

Suomen valtiolla on luonnonvaroja. Meillä ei ole öljyä, ei hiiltä. Ja hyvä niin, sillä fossiiliset luonnonvarat loppuvat joskus. Sen sijaan Suomella on runsaasti metsiä. Metsä uusiutuu. Valtion metsistä vastaa Metsähallitus. Metsähallitus tekikin vuonna 2022 ennätystuloksen, valtion kassaan kertyi 423 miljoonaa euroa, josta noin kolmannes suoraa voittoa Marinin hallituksen tilille. Voitoilla ei makseta Sannan hallituksen kymmenien miljardien lainoja pois, sillä, kuten aiemmin kerroin, korkokulut ovat ampaisseet pystysuoraan nousuun. Mutta metsien tuotoilla maksetaan kivasti kasvavia korkokuluja. Vai eikö makseta?

Kakun säästämistalkoot.

Marinin tuhlurihallituksen vihreämmän oksan tytöt Ohisalo ja Andersson vaativat metsien suojelua ja hakkuiden vähentämistä. Eli suomennetaan: ensin samat tyttöset ministereinä ovat popsineet koko kakun viimeistä murusta myöten, mutta syötyään sen, he vaativat kakun säästämistä.

Moni kakku päältä kaunis.

Moni kakku voi olla päältä kaunis Time lehden kannessa, mutta kun selataan lehden sisältöä, paljastuu pinnan alta loputon tyhmyys. Ensin popsitaan kakku, sitten valitellaan kun kakkua ei ole olemassa. Ensin tuhlataan valtion rahat, ja kun valtio tuhlauksen seurauksena pakkomyy metsiä, valitellaan puiden kaatoa epävihreytenä luonnon tuhona.

Mutta jäljelle jää kysymys – kuka sen metsien tuhon aiheutti? Metsämies pörisevä moottorisaha kädessä, vai Sanna Marinin hallitus lusikka kädessä tyhjän kakkulautasen edessä?