Artikkelissa käsittelen perustulo-teemaa. Teksti perustuu syksyllä 2025 keskusteluun Vasemmistoliiton poliitikon kanssa. Hän on valtiotieteilijä, tarkemmin taloustieteilijä, Helsingin Yliopisto. Teksti sisältää tulkintojani, eikä vastaa yksi yhteen keskustelua poliitikon kanssa, eikä artikkeli näin ollen ole Vasemmistoliiton virallinen kanta perustuloon. Keskustelu avasi käsitettä. Yllättävää minulle itselleni oli se, että keskustelu havainnollisti, että oikein suunniteltuna, edes oikeistolaisella poliitikolla ei voi olla mitään perustuloa vastaan.

Mielenkiintoista on myös se, että niin Elon Musk, Mark Zuckerberg kuin Richard Branson ovat perustulon kannalla. Robotiikan ja automaation kehittyessä valtavin harppauksin, työpaikkojen menetykset ovat niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa.

Määritelmä

Perustulo on jokaiselle kansalaiselle annettava kuukausittainen rahasumma
toimeentulon perusosana. Perusosan päälle jokainen voi hankkia lisätuloja työnteolla,
yrittämisellä, sijoittamisella ja eläkkeellä.

Perustulon tavoite

Perustulo luo tasa-arvoa. Se antaa kansalaiselle vapauden. Se korjaa nykyisen
hyvinvointivaltion kansalaisia lokeroivan ongelman. Nykyisin kansalaisia lokeroidaan
laatikkoihin työllisiksi, työttömiksi, köyhiksi, rikkaiksi, sairaiksi, eläkeläisiksi. Nämä
laatikot vievät kansalaiselta vapauden antamalla heille oman pienen tilan. Tila on
ahdas ja hänen liikkumavaraansa rajoitetaan. Nykyisen järjestelmän korvaaminen
perustulolla lisää hyvinvointia ja ihmisyyttä.

Perustulon rahoitus

Yhteiskunta rahoittaa perustulon verotuksella. Veroja kerätään kuten nykyisin, mutta
verotuksen painopisteitä muutetaan. Koska perustulo lisää kansalaisten vapautta, se
tulee edullisemmaksi yhteiskunnalle. Näin ollen verotusta kevennetään. Esimerkiksi
nykyinen 25% pakollinen eläkemaksu supistuu puoleen 12,5%, progressiiviselle
verotukselle asetetaan lattia ja katto vaihteluvälillä 0-35%, pääomaverotuksessa
siirrytään ns. Ruotsin malliin jossa pääoman kasvavaa arvoa ei veloiteta, vaan
sijoituspääomaa verotetaan vuosittain noin 1% nykyisen 30 % myyntivoiton sijaan.
Arvonlisävero säilyy ennallaan korjauksin siten että haitallista ylikulutusta pyritään
hallita.

Millaisessa maailmassa perustulon kansalainen elää?

Kansalainen saa joka kuukausi tililleen perussumman. Summan päälle kansalainen
kerää kulutusvoimaa työnteolla, sijoittamisella, yrittämisellä, ja eläkkeellä. Kansakunta
valmistetaan tulevaisuuden kuntoon ottamaan vastaan yleistyviä pätkätöitä,
alustatalouden pienyrittämistä, riskialttiin yrityksen perustaminen helpottuu,
menestyvät kansalaiset maksavat nykyistä lievempää veroprogressiota,
kansalaisyhteiskuntaan liittyvien yhdistysten perustaminen mahdollistuu.
Perustulo antaa kansalaiselle vapauden pois nykyisistä lokeroista joissa hänen
vapauttaan kahlitaan. Hänen ei tarvitse todistaa valtiolle olevansa työtön, hänen ei
tarvitse todistaa olevansa köyhä, yksinhuoltajan ei tarvitse paljastaa valtiolle jos saa
sukulaiselta rahaa ostaa pesukoneen, koska se ei pienennä hänen perustuloaan. Myös
pimeän työn teettämisen tai tekemisen hyöty loppuu progression korjauksen
seurauksena. Ahkera saa tavoitella menestystä oli hän sitten hitsari, kirvesmies,
asentaja, kirjailija, muusikko, ruokalähetti, yrittäjä.

Oikeudenmukainen perustulo

Kansalaisen vapauden myötä hänen toimeliaisuutensa vapautuu. Hän voi paikata
naapurin lapsen revenneen rapapuvun, hän voi käydä lähikaupassa töissä
ruuhkavuoroissa, hän voi korvata sairastuneen päikkärihoitajan vuoron, hän voi
perustaa oman pop up kahvilan… näin hän kerää lisätoimeentuloa ahkeruudellaan
ilman että viranomaiset syyttävät häntä ahkeruudesta ja työttömyyssääntöjen
rikkomisesta; ja rankaisevat häntä viemällä etuuksia pois.
Suomi ei ole lintukoto, vaan elämme keskellä muuttuvaa maailmaa. Rakenteellisesti
yhteiskunta on perustettu laatikoihin. Niissä ei nykymaailmassa mahdu elämään.
Ahdistus kasvaa, epävarmuus lisääntyy, vaatimukset millainen kansalaisen on oltava
jyrkkenee. Eikä näin tapahdu siksi, että muu maailma meidät on siihen pakottanut,
vaan siksi, että yhteiskunnan rakenteet ovat perustettu 1900-luvun, vanhan maailman ehdoilla.
Valtio jatkaa toimintaansa kuten ennenkin mutta kansalaiset eivät voi jatkaa. Näin
aiemmin hyvinvoinnin taanneet laatikot muodostavat ahtaiden lokeroiden ketjun syntymästä kuolemaan.

Lokeroista kyllä halutaan päästä pois, mutta ikivanhat rakenteet estävät pois pääsyn.
On epäoikeudenmukaista asettaa kansa 1900-luvun rakenteiden laatikoihin. Meidän ei
tarvitse ilmoittaa valtiolle olevamme nyt työttömiä maanantaina, mutta jo tiistaina
menemme sairasloman paikkausvuorolle, keskiviikkona ei kait ole töitä, mutta
torstaina ja perjantaina olisi kenties tarjolla mikäli saan lähteä pois tästä laatikostani
menettämättä koko kuukauden toimeentuloani. Vapaus on oikeudenmukaisuutta.

Jälkikirjoitus

Jälkikirjoitus – mielestäni keskustelu vasemmistoliiton taloustieteilijän, poliitikon kanssa poikkesi valtavasti itselleni ennakkoon asettamistani ajatuksista. Perustulo ei tee varakkaista maksajia, ja köyhistä passiivisia kansalaisia. Päin vastoin. Se loi eteeni maailman jossa ihmisellä on hyvä olla, elää, perustaa perhe, rakentaa maailmalle tulevaisuus.