Kyllä me sodan saamme aikaan

missä vain, kunhan on kesä

talvi, kevät tai ongenkoukku,

Donetsk, Helsinki, Kiova,

kyllä me saamme köyhyyden, häpeän,

kurjuuden ostamalla rahaa,

kyllä me saamme tarpeeksi

hyviä, huonoja, unia, painajaisia,

kyllä saamme solmut solmuun

toisen kerran, kolmannenkin.

Silloin saamme hiljaisuutta

kun taivas nostaa pystyyn

peukalot kuin ohjukset,

kun sataa tähdet lipuista

Washington, Moskova,

Peking, Lontoo,

Tampere, Kouvola,

Mäkkylä, Jupperi,

ihmisiä kengät jalassa,

hölmö ilme kasvoilla,

kun näin piti käydä

vaikka meille luvattiin.

Niin, mitä meille luvattiin?

Ja ennen kaikkea – kuka?

Kyllä irtoaa tähdenlentoja,

rakas pyöreän pallon kansa,

sanomme hullusti nauraen –

kyllä me saamme, saamme,

kuinka paljon saammekaan.