Palaan painovoimapohdintaani. Haluan yhdistää painovoiman ja Massan ulottuvuuspohdintani Ajan käsitteeseen.

Aiemmista artikkeleistani on voinut lukea, että massa ei ole jotain kiinteää, sanokaamme kvarkki, vaan se on reikä toiseen ulottuvuuteen jossa vallitsee erilaiset luonnonlait. Näistä luonnonlaista emme tunne vielä ainoatakaan, vaikka olen yrittänyt pohtia miten voisimme mitata, ymmärtää, aistia niitä.

Tunnemme mitä siellä ei ole. Ei etäisyyttä ei aikaa.

Kuten nyt tiedämme artikkeleihini perustuen, massa on aukko toiseen todellisuuteen. Jos sen sisään ja ulos voisi putkahtaa, voisi mennä aukosta sisälle ja välittömästi putkahtaa ulos vaikka toisessa galaksissa.

Kaikki tapahtuisi silmänräpäyksessä. Hetkessä siirtyminen toiseen galaksiin tästä meidän maan pinnalla sijaitsevasta massan aukosta. Itse asiassa ei edes silmänräpäyksessä, vaan välittömästi ilman aikaa.

Meidän todellisuudessamme on olemassa Aika. Kuten Albert Einstein on havainnut, meidän ulottuvuudessamme aika on suhteellinen, verrannollinen nopeuteen, eli ajassa kuljettuun matkaan verrattuna. Entä kun matka kuljetaan ilman aikaa?

Niin, voidaksemme mennä massan aukosta sisään, ja samassa astua ulos toisessa galaksissa, on jätettävä aika pois kuvioista. On jätettävä myös meidän todellisuutemme määrittämä Matka. Siellä toisessa universumissa ei ole sen enempää aikaa kuin etäisyyttä.

Lopultakin tämä väite on todistettavissa jo Einsteinin laatimalla suhteellisella kaavalla. Kun nopeus lähestyy valon nopeutta, massa kasvaa. Eli pienen pieni massa suurenee. No, itse asiassa massa ei suurene, vaan nopeuden kasvaessa aukon suhteellinen koko suurenee. Se on kuin suu joka aukenee haukatakseen meidät sisäänsä.

Nopeuden kasvaessa lähestymme “nolla-aikaa”. “Nolla-aika” taas on toisen universumin mittasuure ymmärrettynä tällä meidän universumimme luonnontieteen lakien suureilla. Lähestyessämme nolla aikaa, massa, eli universumin aukko laajenee. Lopulta se laajenee valtavaksi aukoksi.

Kun pääsemme tuosta kasvaneesta aukosta sisälle, siellä ei ole aikaa eikä etäisyyttä, kuten me sen ymmärrämme. Silloin olemme päässeet massan aukosta sisälle.

Etäisyyden pois pyyhkiytyminen on oikeastaan helppo ymmärtää kun ajattelet että kaikki massa sijaitsee yhdessä paikassa. Meidän käsityksemme mukaan massat on tietenkin ripoteltu ympäri universumiamme. Onko aistiemme luoma todellisuuden käsitys oikea?

Me sijaitsemme tässä maapallolla, aurinko tuolla aurinkokunnan keskipisteenä kaukana, vielä kauempana seuraava aurinkokunta planeettoineen. Nämä aurinkokunnat muodostavat galaksin. Galakseja on valtava määrä. Näiden välillä on etäisyys. Ihmisen liki saavuttamaton etäisyys.

Olemme kehittäneet instrumentteja kuroaksemme umpeen etäisyyttä joka erottaa meidän yhdestä galaksista toiseen. Kaukoputket, säteilyn siepparit, spektrien kirjot, energian aaltopituudet, punasiirtymät. Näillä instrumenteilla yritämme saada kaukana olevan tulevan lähellemme. Ja kuitenkin esteenämme on Aika. Etäisyys.

Vasta mennessämme massan sisälle, voimme astua ulos toisessa galaksissa sijaitsevan massan aukosta ulos. Se ei tietysti olisi mahdollista, mikäli siirtymiseen menisi samalla tavalla aikaa kuten menee valolla siirtyä paikasta toiseen.

Väitteeni, että massan sisältä pääsee toiseen paikkaan ilman etäisyyttä ja aikaa, on todistettu kvanttifysiikassa superposition merkityksessä.  Superpositio merkinnee samalla ajan pois pyyhkiytymistä. Kyllä ja ei. Se itse asiassa merkitsee massan olemusta. Ajan poisajattelemista kuten me sen tässä universumissamme ymmärrämme. Minulla on halu ymmärtää massan, eli aukon toiseen ulottuvuuteen, todellisuutta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Einstein

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kahdessa-paikassa-samaan-aikaan-sekunti-ja-54-cm-fyysikot-saivat-hiukkasia-ennatysmaiseen-superpositioon-6242244