Viivaimella sotaan

Me kiihkeät runoilijat

voisimme antaa viivoittimet

sotilaille. Niillä he taistelisivat

kuin miekoilla. Ja.

Kun ovat saaneet lisää maata

vetäisivät linjan multaan,

sydän sormenpäässä

vannoisivat verivalansa,

laulaisivat kansallislaulun,

sekä julistaisivat lait

meille noudatettavaksi.

Oi itsenäisyys, vapaus!

Kun perääntyminen alkaa,

lasketaan liput, niin

linja marssiutuu tomuun,

pilvipalvelinten tarkkaillessa,

uudet viivat vedetään,

uudet laulut, lait,

da, da, copyright!

Sentti sentiltä uusia

aaria kunnes talvi

peittää viitallaan mullan,

veret jäätyvät lammikoiksi

kuun sirppi jään pinnalla

ja möhkäleiksi jalostetut

koirat ulvahtavat kodeissaan.